Kielen käänteessä — Lokalisoinnin sudenkuopat

Kun suomalainen saapastelee apteekkiin vaikkapa Ruotsissa, saattaa särkylääkepakkausten kohdalla herätä hämmennys. Panadol-paketti on muuten kovasti tutun näköinen, mutta pakkauksen kyljessä lukeekin Panodil. Disneyn Zootropolis – eläinten kaupunki -elokuvaa katsoessa näkee uutistenlukijana joko hirven, koalan, pandan tai jaguaarin riippuen siitä, missä maassa julkaistua elokuvaversiota katselee. Ylikansallisten ketjuravintoloiden valikoimat voivat samanlaisesta logosta ja sisustuksesta huolimatta olla hyvin erilaiset Tampereella ja Thaimaassa.

Yllä olevat tapaukset ovat esimerkkejä erityyppisestä lokalisoinnista. Lokalisointi tarkoittaa tuotteiden ja palveluiden räätälöintiä eri kulttuuri- ja kielialueille sopiviksi. Sen sijaan että suomalainen pistettäisiin posket punehtuen pyytämään farmaseutilta ”panodiiliä”, on tuotteen nimi jätetty suomalaisille markkinoille neutraalimpaan muotoon. Tuttu eläinhahmo tuo elokuvakokemukseen paremman samaistuttavuuden tunteen, ja paikalliseen makuun muokatut ateriat menevät yleensä paremmin kaupaksi kuin vieraaksi koetut mausteet ja raaka-aineet.

Softamaailmassa lokalisoinnilla tarkoitetaan usein käyttöliittymällä esiintyvien tekstien kääntämistä eri kielille. Tähän työhön liittyy muutamia sudenkuoppia, jotka on hyvä tiedostaa jo siinä vaiheessa, kun suunnittelee tähtäävänsä monikielisille markkinoille.

Englanti lyhyt, saksa pitkä

Käyttöliittymää suunnitellessa harvalle juolahtaa mieleen testata, miltä käyttöliittymä näyttääkin jollain muulla kielellä. Suunnittelussa käytetystä lähdekielestä osataan käyttöliittymälle poimia kaikista ytimekkäimmät ja vakiintuneet ilmaisut, kun taas samojen asioiden kertominen jollain toisella kielellä saattaa vaatia pidemmän ja monisanaisemman selityksen. Jos tekstitilat hiotaan sopiviksi vaikkapa englanniksi, voi tulla yllätyksenä, että muut kielet eivät sopuisasti sovikaan samankokoisiin laatikoihin. Esimerkiksi englannin ”Back” sopii paljon kapeampaan nappulaan kuin saksan ”Zurück” tai ruotsin ”Tillbaka”. Hyvänä nyrkkisääntönä voi pitää, että käännösversiot vaativat 30-40 % pidemmän tilan kuin lähdekielinen teksti.

Elokuun yhdestoista vai marraskuun kahdeksas?

Muun muassa päivämäärien ja valuuttojen esitystavat vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Suomalaisittain esitetty päivämäärä elokuun yhdestoista voi saada esimerkiksi amerikkalaisen vakuuttuneeksi siitä, että sovittu tapaaminen onkin vasta marraskuussa. Myös valuuttasymbolit saattavat hypätä joko rahasumman eteen tai sen perään riippuen siitä, minkä kielen ja kulttuurin vaikutuspiirissä tekstiä esitetään. Oikeaoppisen lokalisoinnin mahdollistaminen eli internationalisointi kannattaa tehdä huolella, sillä sen myötä vältetään monta ongelmaa.

”1 uusi soita”

Ammattimaisinkaan kääntäjä ei saa aikaiseksi hyvää käännöslaatua ilman kunnon kontekstitietoa. Kuvat, piirrokset, sanalliset selitykset ja demot auttavat kääntäjää hahmottamaan, tarkoitetaanko esimerkiksi englannin ”call”-sanalla verbiä ”soita” vaiko kenties substantiivia ”puhelu”. Eri kielet ovat vastaavia vaaran paikkoja pullollaan – miten monella tavalla voi kääntää esimerkiksi englannin ”empty folder” tai suomen ”muuta”? (Keksin itse kummallekin ainakin muutaman vaihtoehdon: ”tyhjä kansio” tai ”tyhjennä kansio” sekä ”other” tai ”change” tai kontekstista riippuen vaikkapa ”more”.) Mitä paremmin kääntäjä pääsee tutustumaan siihen ympäristöön, missä teksti esiintyy, sitä vähemmän hänen tarvitsee arvailla.

Loppu hyvin, kaikki hyvin?

Kääntäjät ovat työnsä tehneet, käännökset on saatu paketoitua softaan ja kielivalikosta käyttöliittymän kieli vaihtuu oikein. Ei kun julkaisemaan! Vaan hetkinen, onko kukaan tarkistanut, miltä käännetty käyttöliittymä näyttää? Mahtuvatko kaikki tekstit niille varattuun tilaan, ovatko käännökset loogisia ja kontekstiin sopivia ja onko käännösversion äänensävy se mitä toivottiinkin? Tässä vaiheessa olisi käännös hyvä vielä tarkistuttaa asiansa osaavalla lingvistillä. Taitava lokalisointitestaaja ei ainoastaan laita puuttuvia pilkkuja ja pisteitä paikoilleen, vaan osaa myös arvioida käännösversioiden tyylin sekä sen, miten hyvin käännökset vastaavat lähdekielistä versiota.

Lopuksi

Lokalisointi kannattaa. Englanninkielistyvästä länsimaailmasta huolimatta on lukuisia käyttäjiä, jotka mieluiten ostavat tuotteita ja palveluita omalla kielellään. Huonosti toteutettu kieliversio saattaa karkottaa asiakkaita ja pahimmillaan tehdä tuotteesta jopa kiertävän vitsin (kukapa ei olisi joskus törmännyt vaikkapa hihitystä herättäviin konekäännöksiin?), mutta ammattilaisten avulla tehty internationalisointi ja lokalisointi avaavat ovet maailmalle.