DO2018 — Näkökulmia digitalisaatiosta, myynnistä ja markkinoinnista
Oulun musiikkikeskuksen aula kuhisee jo ihmisiä. Alkamassa on ensimmäistä kertaa järjestettävä Digital Oulu. Tapahtuma tuli itselleni ja monelle muullekin hieman puun takaa. Kuulin siitä ensimmäisen kerran vain pari viikkoa ennen H-hetkeä ja ilmoittauduin mukaan viime metreillä. Olen tyytyväinen päätökseeni, sillä positiivisen vireen voi aistia jo ovelta. Digital Oululle on todellakin ollut tilausta; vastaavat tapahtumat ovat lähes poikkeuksetta Etelä-Suomessa, joten on mukavaa saada Ouluunkin lisää pöhinää. Tämän kuulen päivän aikana monenkin eri ihmisen suusta.
Ohjelmassa sukelletaan suoraan asiaan, kun sosiaalisen liiketoiminnan sanansaattaja Sani Leino ottaa lavan haltuunsa ensimmäisenä keynote-puhujana. Hän puhuu digitalisaation mahdollisuuksista markkinoinnissa. Aihe on tuttu monelle, mutta Leino löytää asiaan oman kulmansa ja esittää ajatuksensa energisellä ja innostavalla tyylillä vangiten katsojan huomion. Hän aloittaa esityksensä puhumalla luottamuksesta myynnissä ja markkinoinnissa. Edelman Trust Barometer 2017 -tutkimuksen mukaan ihmisten luottamus esimerkiksi hallitukseen, yrityksiin ja mediaan on tällä hetkellä maailmanlaajuisesti kriisissä. Tämä tarkoittaa yritysten kannalta muun muassa sitä, että ihmiset luottavat enemmän ystäviinsä tai yrityksen kassatyöntekijään kuin toimitusjohtajan sanaan. Yksilön äänen merkitys siis korostuu viestinnässä.
Leino nostaa esiin kolme digitaalisen markkinoinnin megatrendiä. Sosiaalisen liiketoiminnan trendi eli muun muassa somekanavien käyttö asiakassuhteiden syventämisessä ja luottamuksen rakentamisessa on muuttanut vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa. Harva se minuutti verkkokalvoille pyytämättä läimähtävät ja sattumanvaraisesti kohdennetut mainokset sekä aikaa vievät ja hankalasti käytettävät palvelut ovat auttamatta vanhanaikaisia. Nyt mennään asiakkaan ehdoilla; yritysten on pystyttävä aidosti auttamaan ja olemaan hyödyksi asiakkaalle juuri oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla sisällöllä.
Toisena trendinä Leino mainitsee teköälyn ja chatbotit. Chatbotit eivät toki ole millään muotoa uusi asia, mutta osa niistä on nykyään yllättävänkin älykkäitä. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Lemonaden asiakkaat voivat hakea korvausta kätevästi omalla puhelimellaan chatbotin kanssa juttelemalla. Ifin asiakkaiden chat-keskusteluista jo 69 % käydään botin kanssa, eivätkä monet varmasti edes huomaa, ettei linjan toisessa päässä olekaan ihminen. Esimerkkinä erilaisista tekoälyistä hän mainitsee lisäksi puheentunnistussovellukset, jotka ovat jo niin kehittyneitä, että niiden avulla voi vaikka sanella blogitekstin viidessä minuutissa auton ratissa. Kehitteillä on myös sovelluksia, jotka esimerkiksi kääntävät puhetta kielestä toiselle.
Kolmannen digitaalisen markkinoinnin trendin Leino heittää ilmaan kysymyksen muodossa: mitkä asiat voisitte automatisoida, jotta aikaa jää enemmän ihmisten välisille kohtaamisille? Hänen mukaansa ihmistä ei ole luotu tekemään monotonisia ja yksitoikkoisia töitä, joissa esimerkiksi yksinomaan haetaan ja syötetään tietoa järjestelmiin. Tällaiset työt voidaan automatisoida ja näin vapauttaa ihmiset aidosti kohtaamaan ja palvelemaan toisiaan. Monet pelkäävät työpaikkojen vähenevän tällä tavoin, mutta itse olen eri mieltä asiasta. Työpaikat eivät vähene, vaan muuttavat muotoaan ja toivottavasti mielekkäämpään suuntaan.
Toisena keynote-puhujana lavalle astuu Olli Hyyppä, joka jatkaa samoilla linjoilla hieman eri kulmalla: aiheena on digitalisaation trendit maailmalla. Hän puhuu esimerkiksi NFC-teknologiasta, jolla alle 10 cm päässä toisistaan olevat laitteet voivat olla keskenään vuorovaikutuksessa. Itse teknologia on toki jo vanha ja monelle tuttu esimerkiksi maksamisesta, mutta sille kehitetään valtavasti uusia käyttötapoja edelleen. Yleistymässä ovat esimerkiksi NFC-käyntikortit sekä printatut älyjulisteet ja -mainokset, joiden informaatioon pääsee käsiksi viemällä puhelimen lähietäisyydelle.
Hyypän toisena puheenaiheena on blockchain- eli lohkoketjutekniikka. Blockchain on monelle tuttu Bitcoinin kautta, mutta teknologia avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös muiden palvelujen tarjoamiseen ja datan säilömiseen. Tekniikka mahdollistaa avoimen ja hajautetun tietokannan, jota ketkä tahansa toisilleen tuntemattomat tahot voivat ylläpitää täysin läpinäkyvästi. Perusajatuksena on hajautettu kirjanpitojärjestelmä, jossa jokainen transaktio on julkisesti nähtävillä ja muiden osapuolten varmistama. Näin lohkoihin kirjattuja tietoja ei voi peukaloida jälkeenpäin. Lohkot ovat tavallaan kuin ketjussa olevia kansioita, joissa edellisen kansion perään sopii vain seuraava kansio, ja niin edelleen. Villeimmissä visioissa blockchain mullistaa kaiken liiketoiminnan, jossa käytetään “välikäsiä”. Esimerkiksi rahansiirroissa pankki, musiikkibisneksessä levy-yhtiö ja osakkeiden myynnissä pörssi poistuisivat rahasiirtojen välistä, jolloin siirto liikkuu suoraan lähettäjältä vastaanottajalle. Aika näyttää, mihin kaikkeen lohkoketjutekniikkaa tullaan soveltamaan.
Hyyppä puhuu myös uudenlaisista käyttöliittymistä, joiden toimintaperiaate poikkeaa vanhasta ja totutusta. Esimerkkinä hän esittelee Amazonin pilvipohjaisen äänipalvelu Alexan, jonka avulla ääniohjauksen voi yhdistää lähes mihin tahansa laitteeseen. Alexaa voi siis pyytää puhumalla esimerkiksi soittamaan musiikkia, vastaamaan kysymyksiin, etsimään tietoa ja ohjaamaan muita kodin älylaitteita. Hyyppä demonstroi Alexan toimintaa kysymällä laitteelta kysymyksiä englanniksi. Valitettavasti Alexa ei vielä ymmärrä suomea, mutta ehkäpä tämäkin asia tullaan korjaamaan vielä.
Päivän muidenkin puhujien anti on monipuolinen; asiaa löytyy muun muassa videomarkkinoinnista, pavelumuotoilun ja designin merkityksestä laadukkaiden palveluiden rakentamisessa, GDPR-uudistuksesta ja älykkäästä tiedonhallinnasta. Osa puheista kallistuu ehkä liikaa yritysesittelyn puolelle ja joihinkin aiheisiin voisi mielestäni sukeltaa vieläkin syvemmälle. Päivän piristysruiskeena toimii Proven Antti Niittyviidan persoonallinen ja mukaansatempaava esiintyminen niin hänen omassa puheenvuorossaan kuin myös loppupäivän paneelikeskustelussa.
Täysin uutta ja ennenkuulumatonta tietoa tapahtuma ei juurikaan tarjoa, mutta kiinnostavia ja tuoreita näkökulmia puhuttuihin aiheisiin löytyy kyllä. Kaiken kaikkiaan Digital Oulusta jää hyvin positiivinen fiilis ja erityisesti minua ilahduttaa tapahtuman järjestäminen nimenomaan Oulussa. Paikan päällä saan jälleen huomata, että kotikylästä löytyy kovatasoista osaamista vaikka millä mitalla. Tällainen ammattilaisten kohtaamispaikka pohjoisemmilla leveyksillä vetää puoleensa selvästi paljon kävijöitä ja innostusta. Lopuksi selviää myös, että onnistuneen päivän innoittamana Digital Oulu 2019 -tapahtuman järjestelyt polkaistaan käyntiin saman tien. Toivotaan, että ensi vuonna kokoonnumme siis entistä suuremmalla porukalla.
Digital Oulun järjestivät yhteistyössä Verkkoasema Oy ja Laavu Solutions Oy. Tilaisuus järjestettiin Oulussa 26.1.2018 ja kohderyhmänä ovat Pohjois-Suomen alueella toimivat pk-yritykset. Loppuunmyyty tapahtuma keräsi yhteen yli 200 digitalisaation, myynnin ja markkinoinnin ammattilaista yli 60:stä yrityksestä.
