Analytiikan perisynnit — ja miten niistä voi vapautua

Analytiikkahankkeiden suurimmat sudenkuopat ovat samankaltaiset kuin muissakin liiketoiminnan digiprojekteissa. Jos pohjatyö uupuu, tai on vaillinainen, saatetaan analytiikkaa toteuttaa teknologia edellä. Silloin käyttäjänäkökulma voi unohtua. Designin menetelmät tuovat erityistä etua liiketoiminnan kehittämiseen. Tässä blogissa kerromme, miten designajattelun avulla voidaan välttää kolme analytiikan perisyntiä.

Miten designajattelulla ratkaistaan yleisimmät analytiikan haasteet?

Muotoilumenetelmät tuovat merkittäviä etuja analytiikkahankkeisiin. Designajattelusta on hyötyä erityisesti analytiikan käyttökohteen tunnistamisessa ja määrittämisessä, sekä analytiikaratkaisujen käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Onnistuminen varmistetaan analyytikoiden ja pavelumuotoilijoiden yhteispelillä.

#1 Analytiikan tavoitteet eivät ole selvät

Useissa yrityksissä ei ole tarpeeksi mietitty, miten data saadaan tukemaan liiketoimintaa. Käyttökohteita on lukuisia, mutta niitä usein toteutetaan pistemäisesti kokonaisvaltaisen datastrategian sijaan.

Kommunikaatio on onnistumisen avain ja usein liiketoiminnan ja analytiikan yhteispelillä ratkaistaan mahdolliset datan hyödyntämisen haasteet. Jos liiketoiminta ei tunne kaikkia analytiikkaratkaisujen mahdollisuuksia, realistisia tavoitteita on vaikea asettaa. Toisaalta analytiikkaosaajien rakentamat ratkaisut eivät voi vastata loppukäyttäjien odotuksiin ilman riittävää ymmärrystä liiketoiminnan tarpeista ja tavoitteista. 

Tutustu esimerkiksi näihin analytiikan käyttökohteisiin:

• Liiketoiminnan johtaminen ja ennustaminen
• Asiakaskokemuksen personointi ja kehittäminen
• Liiketoimintaprosessien ja manuaalisten työvaiheiden automatisointi

Lataa maksuton opas datan strategiseen hyödyntämiseen. Materiaalissa syvennymme muun muassa näiden analytiikan käyttökohteiden liiketoimintahyötyihin ja mahdollisuuksiin.

Datan arvo syntyy vasta silloin kun sen pohjalta voidaan tehdä haluttuja asioita, kuten tehostaa automaatiota tai tehdä päätöksiä. Jotta tietoa voitaisiin hyödyntää halutulla tavalla, se tulee olla oikeassa muodossa ja oikein jäsenneltynä.

Muun muassa designin keinojen myötä analytiikan tavoitteet ja käyttökohteet voidaan määrittää. Kokonaisvaltaisen liiketoiminnan tuntemuksen avulla analytiikasta saadaan aidosti liiketoimintaa auttavaa yksittäisten pistemäisten ratkaisujen sijaan.

Millainen analytiikan rooli on teidän yrityksessänne? Onko data siiloutunut eri funktioiden järjestelmiin? Tehdäänkö analytiikkaratkaisut pistemäisesti vai oletteko onnistuneet valjastamaan sen läpi organisaation leikkaavaksi työkaluksi? Ota tämä artikkeli yrityksenne analytiikan valmiustason määrittelyn tueksi.

#2 Loppukäyttäjiä ei osallisteta projektiin

Liiketoimintatieto on eri tavalla hyödyllistä eri käyttäjille. Liiketoimintajohto tarvitsee analytiikkaa suuremman kuvan rakentamiseen, ja operatiivinen johto hyödyntää dataa päätöksentekoon ja tuotantokapasiteetin optimointiin. Analytiikka on hyödyllistä myös yrityksen asiakkaille.

Designmentelmien tuoma syvällinen käyttäjäymmärrys ja liiketoimintatuntemus auttavat tunnistamaan analytiikan loppukäyttäjän tarpeet ja huomioimaan ne lopputuotteen, kuten liiketoimintasovelluksen, suunnittelussa.

Kommunikaation merkitystä ei voi liikaa korostaa analytiikkatekemisessä. Sitä tarvitaan, jotta eri analytiikan käyttäjät ymmärtäisivät toistensa tarpeet ja odotukset analytiikalta. Usein jo muutamassa keskustelussa voitaisiin ratkaista tärkeimmät analytiikan hyödyntämisen haasteet, kunhan saman pöydän ääressä istuvat kaikki datan parissa työskentelevät: lähdejärjestelmän käyttäjä, analytiikkaratkaisujen tekijä ja datan hyödyntäjä.

Data vaatii tuekseen ymmärrystä taustalla olevasta ilmiöstä. Esimerkiksi tuotantolaitteen käyttäytymisen ymmärtäminen pelkän datan avulla on vaikeaa, kun taas laitetta työssään käyttänyt henkilö osaa selittää poikkeamia datassa kokemuksensa pohjalta. Tämä tuo erityistä hyötyä datan analysointiin, kun poikkeamien tutkimiseen ei tuhlaudu ylimääräistä aikaa.

Avainhenkilöiden sitouttaminen on tärkeää kaikissa liiketoiminnan kehitysprojekteissa. Lue aiheesta lisää aikaisemmasta blogistamme.

#3 Analytiikkaa tehdään teknologia edellä

Näkemyksemme mukaan keskustelu pureutuu analytiikkaan usein väärästä suunnasta. Kuten muissakin liiketoiminnan hankkeissa, myös analytiikassa tekemisen pitäisi aina keskittyä ongelman ratkaisuun. Ei siis uusiin teknologiatrendeihin, kuten big data tai tekoäly.

On houkuttelevaa miettiä, mitä kaikkea tekoälyllä voitaisiin meidän yrityksessämme kehittää tai tehdä. Teknologiakeskeisen ajattelun sijaan analytiikan suurimmat edut nousevat esiin, kun hankkeissa keskitytään tunnistamaan se todellinen haaste, jota ryhdytään ratkaisemaan muun muassa analytiikan ja designin keinoin. Jos pohjatyössä eivät yhdisty sekä analytiikkaosaaminen että liiketoiminnan syvempi ymmärrys, lopputuloksena saatetaan ratkaista väärää ongelmaa tai lukkiutua liikaa yksittäiseen tekniseen ratkaisuun.

Teknologia ei ole itseisarvo, joten liian teknologiakeskeisen ajattelun lopputuloksena voi olla käyttötarkoitukseen ylimitoitettu ratkaisu. Uusimpien teknologiatrendien avulla voidaan tehdä huonoja ratkaisuja ja tuotteita, ja toisaalta yksinkertaisilla työkaluilla voidaan saavuttaa merkittäviä liiketoimintahyötyjä ja toimivia ratkaisuja. Loppukäyttäjän palautteeseen tulee siksi pureutua aina syvemmälle. Jos loppukäyttäjä haluaa esimerkiksi korvata nykyisen tietokannan paremmalla, on tärkeää selvittää, miksi. Jos syyksi paljastuu esimerkiksi tietokannan hitaus, ei välttämättä itse teknologiassa olekaan mitään vikaa, vaan ainoastaan teknistä toteutusta tulee hioa. Analytiikkatekemisen keskiössä tulisikin olla aina liiketoiminta ja sen käyttäjät, ei yksittäinen teknologia tai työkalu. Osaavissa käsissä on mahdollista saada aikaan loistavia ratkaisuja teknologiasta riippumatta.

Huolellinen pohjatyö varmistaa onnistumisen

Kuten liiketoiminnan kehityshankkeissa muutenkin, myös analytiikkatekemisessä on kyse ennen kaikkea liiketoiminnan ymmärtämisestä ja kyvystä kuunnella loppukäyttäjää. Liiketoiminnan haasteiden ratkaisut voidaan harvemmin löytää vain yhden tiimin voimin. Parhaimmat lopputulokset saavutetaan monialaisen osaamisen ja esimerkiksi analytiikan ja designin yhteistyön kautta.

• Mistä tunnistaa analytiikan mahdollisuudet omassa organisaatiossa?
• Mistä designmenetelmistä analytiikkahankkeissa on erityisesti etua?
• Miten varmistetaan, että analytiikkaa hyödynnetään kannattavasti läpi organisaation pistemäisten ratkaisujen sijaan?
• Miksi avainhenkilöiden sitouttaminen analytiikkahankkeisiin on tärkeää, ja miten siinä onnistutaan?

Lataa maksuton anaytiikkaoppaamme ja tutustu syvemmin näihin teemoihin. Opasta on ollut kirjoittamassa Bitfactorin analytiikan ja designin huippuosaajat. Asiantuntijamateriaalin lataaminen ei sido sinua mihinkään.