Miten sinä haluaisit tulla johdetuksi?
Koska sinulta on viimeksi kysytty, miten sinä haluaisit tulla johdetuksi ja millä tavalla saat itsestäsi eniten irti? Kärppien päävalmentaja Mikko Manner saattaa kysyä tätä valmennettaviltaan. “Aika harvoin kukaan haluaa, että häntä kohdellaan välinpitämättömästi tai syyllistäen”, Manner sanoo. “Kun ihmistä kuunnellaan ja hänelle osoitetaan arvostusta, hän voi paremmin. Sitä kautta hänestä saa tehoja irti paljon enemmän kuin uhkailemalla tai painostamalla.”
Pelolla johtamisen aika alkaa Mannerin mielestä onneksi olla ohi. Maailma on avoin, eivätkä työntekijät ole kahlehdittuja yhteen työpaikkaan loppuiäkseen. Rahakaan ei ole enää tärkein motivaatio työpaikassa pysymiseen. Ihmiset haluavat kokea, että heidän työllään on merkitystä ja että heitä arvostetaan. “Vanhan liiton kovanaamatkin huomaavat lopulta, että kunnioittaen kohdeltu ihminen suoriutuu paremmin, koska hyvä olo saa elimistössä serotoniinin ja oksitosiinin liikkeelle. Myös joukkoon kuulumisen tunne parantaa suoritusta.”
Pehmeiksi mielletyt arvot ovat nousemassa työelämän kovaan ytimeen. “Joskus aikoinaan kuulin luennolla, että suurin osa ihmisistä tekee viisi päivää viikosta töitä, jotta voisi elää kaksi päivää. Tämä on väärä suhde. Vaikka työhön ei suhtautuisikaan intohimoisesti, pitäisi aamulla herätessä silti olla olo, että vau, onpa mahtava lähteä töihin”, Manner sanoo.
Omaa luonnettaan voi kehittää
Urheilujoukkueiden ja muiden työyhteisöjen dynamiikassa on paljon samankaltaisuuksia. Työelämä on harvoin yksilösuoritusta, vaan koko joukkuetta tarvitaan. Mannerin mielestä työyhteisöissä ei pitäisi palkita sitä, joka lyö tiskiin kovimmat myyntiluvut, mutta ei luo ympärilleen hyvää ilmapiiriä. “Palkitse kiltteyttä, ahkeruutta, sinnikkyyttä. Osaamista tietysti tarvitaan aina, mutta tarvitaan myös luonteenpiirteitä, jotka edistävät yhteistyötä työpaikan sisällä”, Manner kannustaa. Oikeanlaisten luonteenpiirteiden kasvattaminen palkitsee paitsi yhteisöä, myös yksilöä. Kärpissä vanhemmat pelaajat toimivat esimerkkinä nuoremmilleen. Sitä kautta muodostuu kulttuuri ja yhteinen toimintatapa. “Itsetuntemuksen kehittyminen iän myötä auttaa luonteenpiirteiden kasvattamisessa. Se on kaikkein tärkeintä”, Manner kiteyttää.
Kärpissä luonteenpiirteitä kehitetään ja merkityksellisyyden tunnetta haetaan myös yhteisten arvojen avulla. “Meillä käydään paljon asioita arvojen kautta läpi, haetaan isompaa merkitystä kuin pelkkä pelin voittaminen tai häviäminen”, Manner kuvailee. “Kärpät on puolen Suomen joukkue, jonka tavoite on vaikuttaa yhteisössä positiivisesti riippumatta siitä, miten otteluissa käy.”
Mannerin mukaan jokaisen kannattaa välillä pohtia työn merkityksellisyyttä ja omia arvojaan. “Jokainen voi esimerkiksi kysyä itseltään, miksi on alun perin alkanut tehdä työtä jota tekee”, Manner kehottaa. “Erityisesti vastoinkäymisten sattuessa arvot mitataan. Etsitäänkö yhteisöstä syyllisiä vai mietitäänkö, miten yhdessä päästään eteenpäin?” Mannerin mielestä myös valmentajan tai esimiehen on uskallettava ajoittain kritisoida itseään ja puhua omasta haavoittuvuudestaan.
Ihmiset ensin
Manner painottaa, että ihmisistä huolehtiminen kannattaa aina. “Ensin hoidetaan ihmiset, numerot seuraavat kyllä perässä.” Kärpissä jokaisen pelaajan kanssa käydään esimerkiksi muutaman kerran vuodessa henkilökohtaisia keskusteluja. Lisäksi pelaajia kannustetaan käyttämään urheilupsykologin palveluja, jos he kokevat hyötyvänsä niistä. Samalla tavalla myös Bitfactor tarjoaa työntekijöidensä käyttöön työpsykologin palveluita. Niin Kärpissä kuin Bitfactorillakin korostetaan sitä, että palveluihin kannattaa tutustua matalalla kynnyksellä. Ihanteellista olisi, että ihmiset ottaisivat palvelut osaksi arkeaan ja käyttäisivät niitä jo ennen kuin varsinaisia ongelmia ilmenee. Ammattilaisen avulla voi vaikkapa varmistaa työssä viihtymisen ja jaksamisen jatkossakin tai saada tukea positiivisten piirteidensä vahvistamiseen.
Lisää Mikko Mannerin sekä Bitfactorin Janne Tuomikosken ajatuksia pääset kuulemaan alta webinaaritallenteesta.
