Mieli ei turhaan sano, että ei huvita mennä töihin

“Minä olen apulainen, joka potkii perseelle, että alkaa tapahtua.” Näin psykoterapeutti Ville Merinen kuvaa syytä, miksi hän haluaa tuoda esille mielenterveyteen liittyviä asioita eri somekanavissa. Hän haluaa rohkaista ihmisiä puhumaan aiheista, joista on monesti opittu vaikenemaan. 36-vuotias Merinen ei vastaa monenkaan mielikuvaa psykoterapeutista. Hän näkyy esimerkiksi Twitchissä, YouTubessa ja Instagramissa vahvasti omalla persoonallaan ja haastattelee tunnettuja esikuvia muun muassa erilaisista mielenterveyden piiriin liittyvistä aiheista.

Myöskään Merisen ammatti e-urheilujoukkue ENCEn Performance Coachina ei ole perinteisimmästä päästä. “ENCEn kanssa olen päässyt toteuttamaan omaa näkemystäni alusta alkaen ja koko joukkue on sitoutunut siihen”, Merinen kertoo. “Minut on valjastettu huolehtimaan pelaajien hyvinvoinnista. Puhun jokaisen pelaajan kanssa pelin paineista ja henkilökemioista viikoittain. Meillä on myös joka viikko joukkuepalaveri, jossa puretaan kaikki mietityttävät asiat. Palaveri voi kestää kymmenen minuuttia tai kolme tuntia. Lisäksi otan pelaajiin yhteyttä, jos huomaan, että he eivät ole omia itsejään tai epäilen, että he stressaavat jotain.”

Älä odota juurihoitoon asti

Mielenterveyden kannalta pienten signaalien tulkinta on tärkeässä asemassa. “Jos yhtään havaitset, että mielessäsi on painolastia tai huolta, älä sivuuta sitä. Vähän kuin hammaslääkäriin ei kannata mennä vasta sitten, kun juurihoito uhkaa. Silloin pitäisi mennä, kun ikenet vähän punoittavat.” Samaan tapaan mieltä painaviin asioihin pitäisi herätä varhaisessa vaiheessa. “Mieli ei turhaan sano, että ei huvita mennä töihin tai ei huvita nähdä kumppania. Suurin osa painaa vain eteenpäin tuntemuksista välittämättä. Puolisolle ei viitsitä puhua, ettei tule riitaa, tai työpaikalla ei haluta mennä sanomaan hankalista asioista.”

Moni suomalainen on kasvatettu siihen, että omista asioista ei kuulu puhua ulkopuolisille. “Se on kuin syöpä mielenterveydelle”, Merinen sanoo. “Avoimuutta tarvitaan. Kun uskaltaa avata suunsa, huomaa äkkiä, miten hyvältä tuntuu kertoa joku hankala asia toiselle ihmiselle.” Merisen somekanavissa vierailleet julkisuuden henkilöt ovat saattaneet avautua todella henkilökohtaisistakin asioista. Sen jälkeen useat katsojat ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet, että hekin haluavat puhua omista kipeistä asioistaan. “Monella on olo, että mielenterveysasiat ovat salaisia ja niihin liittyy häpeää. Pitää oikein potkia ihmisiä liikkeelle, että he tajuavat, että niistä voi puhua. Rohkeita esikuvia tarvitaan.”

Avoimuutta voi omalta osaltaan edistää paitsi puhumalla, myös kuuntelemalla. “Kumppanilleen tai työkaverilleen pitäisi pystyä sanomaan, että ‘mun ei oo tällä viikolla huvittanut jutella sulle jostain syystä’. Kuulijana se voi tuntua pahalta, mutta kannattaa pyytää kertomaan tarkemmin. Ei pidä loukkaantua, vaan voi kysyä, mistä huono fiilis voisi johtua. Sitten kuuntelee hiljaa.”

Ongelmien hoitamisesta kohti ennaltaehkäisyä

Korona-aika on Merisen mielestä erotellut ihmisiä ikävällä tavalla. “Kaikki kärsivät tilanteen pitkittymisestä. Mutta ne ihmiset, joilla oli jo ennen koronaa ongelmia, ovat saattaneet ajautua entistä syvemmälle. Törmään netissä esimerkiksi nuoriin, joilla ei ole oikeastaan lainkaan ihmissuhteita. Heillä on tosi yksinäistä.”

Merisen mielestä Suomessa on liian vähän ennaltaehkäisevää mielenterveystoimintaa esimerkiksi työ- ja opiskelupaikoissa sekä urheilujoukkueissa. “Meillä luotetaan hirveästi siihen, että ongelmia hoidetaan vasta sitten kun ne ovat jo olemassa. Tällä hetkellä suomalainen psykoterapiajärjestelmä ei kestä niitä potilasmääriä, joita meille tulee.” 

Merinen on yksi Bitfactorin Pidetään meistä huolta -kampanjan lähettiläistä. Kampanja pyrkii tuomaan esiin ennaltaehkäisyn merkityksen. “Toivon, että kampanja tavoittaa mahdollisimman monta suomalaista yritystä ja antaa vähän uudenlaisen näkemyksen näihin asioihin.”

Pidetään meistä huolta -webinaarissa kuultiin lisää Villen ajatuksia aiheeseen liittyen. Katso tallenne alta!