Maaret Posti
30.06.2017 · Maaret Posti

Parempaa liiketoimintaa designin avulla, osa 3/3: Idean testaaminen tuo esiin käyttäjien näkökulman

Miten testaamisen avulla tuodaan esiin käyttäjien näkökulma ja miten ideasta voidaan rakentaa juuri sen kohderyhmää miellyttävä kokonaisuus?

Kirjoitussarjan kahdessa ensimmäisessä osassa käsiteltiin liiketoimintaidean jalostamista kohti valmista tuotetta toimintaympäristön analysoinnin ja ideoinnin keinoin. Syntynyttä ideaa on syytä testata kohderyhmällä säännöllisesti jo varhaisista kehitysvaiheista lähtien, jonka jälkeen voidaan siirtyä kohti valmiimpaa toteutusta. Esimerkiksi idean pohjalta rakennettu prototyyppi ja sen testaaminen potentiaalisten käyttäjien keskuudessa konkretisoivat ja havainnollistavat hyvin idean toimivuutta. Testaamisen avulla voidaan esimerkiksi saada täysin uusia näkökulmia kehittämiseen palvelun potentiaalisilta käyttäjiltä, sekä löytää suurimmat kompastuskivet ja säästää näin aikaa ja resursseja. Idean validointi on osa huolellista pohjatyötä, joka tuo varmuutta varsinaiseen tuotantoon siirryttäessä.

Prototyypin avulla idea konkretisoituu ja muuttuu testattavaksi

Ideoiden jalostamiseen ja pohjatyöhön on syytä varata riittävästi aikaa, mutta silti asettaa työlle aikaraja. Aikainen prototypointi säästää aikaa ja vaivaa myöhemmältä kehitystyöltä. Prototyypin rakentaminen auttaa myös palvelun kehittäjiä, sillä ajatuksen muuttaminen konkreettiseksi tuo näkyviin myös sellaisia haasteita, joita ideointivaiheessa ei ole otettu huomioon.

Ennen testaamista on syytä määrittää asiat, joita halutaan mitata. Validointi kannattaa aloittaa käyttäjiin tutustumisella esimerkiksi keskustelemalla vapaamuotoisesti heidän arjestaan ja asioista, jotka liittyvät kehittämääsi palveluun. Vasta tämän jälkeen on syytä laatia haastattelurunko niiden asioiden pohjalta, joita halutaan systemaattisesti selvittää. Haastattelurunkoa kannattaa pohjatyöstä huolimatta testata ensin pienemmällä vastaajajoukolla, jotta mahdolliset monitulkintaiset ja epäselvät kysymykset saadaan korjattua. Projektin alussa voi olla hyvä tehdä käyttäjätutkimusta myös mahdollisista kilpailevista tuotteista, jotta toimialan ja tietyntyyppisen tuotteen tunnuspiirteet selviävät.

Ideaa voidaan validoida monella eri tavalla. Esimerkiksi prototyypin avulla voidaan testata kokonaiskonseptia tai osia siitä. Yleensä ei ole tarpeellista rakentaa koodattua sovellusprototyyppiä hienoine grafiikoineen, vaan konseptin voi esittää vastaanottajille esimerkiksi videon tai piirroksen avulla. Testattavana on kuitenkin syytä olla jotain konkreettista, sillä hahmotamme uuden tuotteen tai palvelun paremmin, kun näemme sen ja pääsemme kokeilemaan sitä käytännössä. Eräässä projektissa testasimme myyntiraportin sisältöä sähköpostin liitteenä lähetettävällä Excel-taulukolla ennen web-näkymien rakentamista. Näin asiakkaat saivat kommentoida sisältöä, eikä huomio keskittynyt graafien ja pylväiden väreihin ja raportin ulkonäköön. Oman kokemukseni mukaan käyttäjiltä tulee aina palautetta, joka vaikuttaa merkittävästi toteutukseen, usein hyvinkin runsaasti. Onkin syytä erottaa palautteesta akuutit toteutettavat asiat ja siirtää muut myöhemmäksi. Liian suureksi paisunut ominaisuuslista voi viedä huomion tärkeimmiltä ominaisuuksilta ja vaikeuttaa tärkeysjärjestyksen hahmottamista.

Validoinnin avulla varmuutta tekemiseen

Jatkuva idean validointi varmistaa, että alkuperäinen konsepti kehittyy koko ajan. Alkuperäinen ajatus voi muuttua matkan varrella saadun palautteen perusteella radikaalistikin. Voit esimerkiksi joutua muuttamaan käsitystäsi asiakaskunnastasi tai kilpailijoistasi. Idean muuttuminen ei tarkoita epäonnistumista, vaan sitä, että palvelun ydintarkoitus jalostuu. Jokaisen palvelun tai tuotteen on vastattava käyttäjän tarpeeseen. Onnistumisen kannalta on tärkeää pitää tämä mielessä ja kyetä samalla tekemään nopeita muutoksia, mikäli prototyyppi ei saa aikaan haluttua reaktiota käyttäjissä. Kuten design-projektin aikaisemmissakin vaiheissa, myös idean validoinnissa ja testaamisessa käyttäjien tarpeiden ja toiveiden tulisi ohjata kehitystyötä.

Digitalisaation myötä palveluiden merkitys korostuu yritysten liiketoiminnassa yhä enemmän. Näin ollen myös laadukkaan palvelumuotoilun ja designin merkitys kilpailussa kasvaa. Oman kokemukseni mukaan tässä sarjassa esiteltyjen design-prosessin vaiheiden kautta voidaan luoda hyvä pohja tuotteiden, palveluiden ja liiketoiminnan menestykselle. Laadukkaasti toteutettu design on liiketoiminnan kehittämisen ja asiakkaiden sitouttamisen kulmakivi.

Tiivistän tämän kirjoitussarjan tärkeimmät asiat seuraavasti:

Panosta pohjatyöhön

  • Kuten designissakin, myös liiketoiminnan suunnittelussa työ alkaa aina asiakkaan tarpeesta ja asiakasryhmien tuntemisesta.
  • Tutustu toimintaympäristöön. Nykymaailmassa toimintaympäristö on globaali lähes jokaisella toimialalla. Tutki siis trendejä myös ulkomailta.
  • Ymmärrä liiketoimintamalliasi ja vertaa sitä kilpailijoihisi. Muista että malli voi myös muuttua vuosien aikana.

Ota ilo irti ideoinnista

  • Huomioi erilaiset näkökulmat ideastasi ja liiketoiminnastasi. Ota ideointiin mukaan myös asiakkaasi.
  • Pidä ajatus vapaana, mutta hyödynnä myös ideointiin soveltuvia työkaluja. Piirrä ja kirjoita vapaasti, älä rajoita ideointia tietokoneen ruudulle.
  • Priorisoi ja järjestä ideat loppuvaiheessa, muista dokumentoida ne jatkoa varten.

Validoi konseptia oikeilla käyttäjillä

  • Tee nopeita toteutuksia palvelustasi vaikkapa kynän ja paperin avulla. Mitä aikaisemmassa vaiheessa testaat, sitä nopeammin kirkastat kehityksen suunnan.
  • Hanki aitoa palautetta ja tutki oikeita käyttötilanteita.
  • Uskalla muuttaa suuntaa, luota havaintoihisi.
Kategoria
Design

Viimeisimmät blogikirjoitukset