Henri Koskenranta
14.09.2017 · Henri Koskenranta

Normipäivä Bitfactorilla

Päivä Bitfactorilla Henri Koskenrannan silmin.

Aamulla aikaisin ylös, hieman aamupalaa (jos ehtii), lapset hoitoon tai kouluun ja siitä töihin. Aamutoimet voivat soljua rutiinilla tai huonommassa tapauksessa aiheuttaa itkua ja hampaiden kiristystä lapsen suosikkipipon ollessa hukassa. Oma roolinsa on myös työpaikalla. Antaako työpaikan oven avaaminen hienon aamufiiliksen vai jatkaako se mahdollisesti mollivoittoisesti alkanutta päivää? Usein ovi onkin kuin portti toiseen maailmaan, sillä tumman tai savulasilla peitetyn oven toiselle puolelle ei välttämättä edes näe. Minkälaisen työpaikan oven sinä haluaisit avata aamulla?

Omalla kohdallani töihin valmistautuminen alkaa hissimatkalla kohti seitsemättä kerrosta. On meillä portaatkin, mutta toimiston rakennusvaiheessa kuljetimme kahteen pekkaan reilut 300 metriä lautaa ylös asti ja samalla tulimme todenneeksi toisillemme, että portaiden kapuaminen tässä kiinteistössä saa piisata. Hissin oven avauduttua saavun lasiseinälle, jossa on ovi toimistoon. Lasiseinä oli pitkään läpinäkyvä, mutta viime talven aikana graafikkomme Esa suunnitteli oveen firmaa kuvaavan ilmeen. Tummaa savulasia ei käytetty nyt taustana, vaan värikalvoksi valikoitui pirteä fuksia.

Oven avaaminen saa aina hymyn huulille – kupariputkesta itse tehty vaaterekki ja rauhoittava koivutapetti luovat kodinomaisen tunnelman. Naulakkoa koristaa yleensä jo muutama kenkäpari; ensimmäisinä töihin ovat ennättäneet HR-kuningatar Tiina ja Python-guru Teemu. Unihiekat voi karistaa silmistään tuoreen kahvin äärellä. Usein joku on intoutunut jauhamaan papuja ja kiehauttamaan pressopannussa erikoiskahvit nopeimmille.

Viimeistään yhdeksän aikaan suuren avotilan pöydän ääreen on kertynyt suurempi joukko bifalaisia jakamaan kokemuksiaan aamun tapahtumista liikenteessä tai ihastelemaan Suomen vaihtuvia vuodenaikoja. Ikkunasta avautuu 34 kilometrin päähän asti nähtävää, seitsemännestä kerroksesta maisemat ovat todellakin huikeat. Taloa kiertämällä voi nähdä niin Iin valokylttejä, Nallikarin rantaviivaa kuin eteläisen Oulun tehtaita ja tuulimyllyjäkin. Monesta projektihuoneesta voi myös laskea merillä seilaavia laivoja.

Toisina viikonpäivinä kahvipöydässä voi olla vähemmän ruuhkaa, sillä viikoittain järjestetty joogatunti on kerännyt niin vasta-alkajat kuin kokeneetkin joogaajat yhteen. Joogatunnilta saattaa löytää myös toimitusjohtajan venyttelemässä pyöräilystä jumiutuneita lihaksia. Myyntitykki Kimmolla tuntuu jostain syystä aina olevan “palaveri” joogan aikaan, mutta uskon, että hänkin uskaltautuu vielä joskus mukaan treenaamaan aurinkotervehdyksiä. Toisinaan bifalaiset tulevat töihin esimerkiksi salilta yhteistreenistä tai jääkiekkovuorolta. Joustava työaika mahdollistaa hyvin harrastusten sijoittamisen aamuun, jolloin töiden jälkeen on ilta vapaana perheelle ja muille menoille.

Yhdeksän ja kymmenen välillä toimistolla näkee yhteen kerääntyviä projektilaisia päivittäin pidettävän daily-palaverin ääressä. Osa pitää palavereja neukkareissa, osa projektihuoneissa ja osa ottaa etäyhteyksiä muihin toimistoihin tai asiakkaalle. Dailyn jälkeen nälkäisimmät alkavat jo miettiä lounassuunnitelmiaan ja viimeistään hississä heitetään arpaa, kenen autolla siirrytään lähialueen tai keskustan ravintoloihin.

Lounaan jälkeen toimistolla alkaa yleensä päivän tehokkain työjakso. Design-studion mukavat säkkituolit ja iso piirtoseinä tarjoavat hyvät puitteet inspiroitumiselle ja suunnittelupalavereille. Pidemmälle workshopille tunnelmaa luo langaton musiikkijärjestelmä, johon jokainen voi vuorollaan (usein etuillen) laittaa toivebiisejään soimaan. Vastapäätä olevasta keittiöstä saa niin kuumia kuin kylmiäkin virvokkeita, ja design-studion säädettävässä tunnelmavalaistuksessa on moni idea saanut alkunsa.

Toimiston työtilat on jaettu projekteille 2-8 hengen tiloiksi ja lähes jokaisella on piirtoseinä/-taulu käytettävissä. Huoneissa töitä tehdäänkin usein pienissä ryhmissä taululle suunnitellen tai yhden tietokoneen ympärille kokoontuen. Tyyli on vapaa: joskus töitä tehdään myös säkkituoleissa makoillen, yhden kirjatessa ajatuksia taululle. Monipuoliset työvälineet mahdollistavat ideoinnin ja ajatustyön kaikissa eri muodoissaan. Uusia ratkaisuja syntyy monesti bistron pöydillä kahvia juodessa tai voimistelurenkaissa roikkuessa.

Iltapäivällä työn keskeyttää yleensä kello kahden kahvipaussi. Monesti osa kahvinjuojista keskittyy korttipelien pelaamiseen; räjähtävät kissat, eli Exploding Kittens onkin saanut suuren suosion bifalaisten keskuudessa. Kissapelin jälkeläistä, Bears vs. Babies -peliä odotetaan jo kovasti saapuvaksi toimistolle. Perjantaisin kahvitaukoa siivittää perinteinen kuvakisa. Yleensä osallistujien tuotoksissa johonkin ajankohtaiseen kuvaan on muokattu mukaan työkavereiden naamoja. Mitä ilmeisemmin ja huonommin kuva on muokattu, sitä paremmin yleensä pärjää kisassa.

Kellon lähestyessä puolta neljää alkavat ensimmäiset pakata kamojaan, myöhäisimmät saattavat jäädä vielä viiteen tai kuuteen asti tekemään hommia. Etenkin hiljaisuutta vaativat työt on mukava naputella valmiiksi, kun toimisto on hiljentynyt päivän kuhinasta. Keskustelu jatkuu kuitenkin Telegramissa – jos päivän väittelyihin ei ole vielä ehtinyt osallistua, niin töiden jälkeen on hyvä aika esittää näkemyksensä siitä, voiko käyttökokemusta suunnitella tai kuka on hautausmaan asiakas. Harrastuksille löytyy myös omat viestikanavat – keskusteluja käydään niin valokuvaamisesta, musiikista, tietokone- ja konsolipeleistä kuin myös juoksemisesta, salilla käymisestä tai sählyn pelaamisesta. Monesti keskustelut laajenevat niin että muutama innokas on järjestämässä yhteistä juoksulenkkiä, sählyvuoroa tai salilla käyntiä.

Kotiin saavuttua puhelimen voi jättää pöydälle (suosittelen tätä) ja antaa tsättien elää omaa elämäänsä, mutta on hienoa huomata kuinka työyhteisö vetää yhtä köyttä vuorokauden jokaisena hetkenä. Itse koen työyhteisön kuin toisena perheenä – ehkä vähän suurena sellaisena. Aloittaessani Bitfactorilla meitä oli alle 30 ja nyt lähestytään jo 130:tä! Minusta on mukavaa, että voin illalla käydä levollisin mielin lepäämään tietäen, että seuraavana päivänä pääsen jälleen jakamaan työn ilot tämän ison perheen kanssa.

Kategoria
Kulttuuri

Viimeisimmät blogikirjoitukset