Helmi Järvenkorpi
12.03.2019 · Helmi Järvenkorpi

Mistä on hyvät käyttöliittymätekstit tehty?

Sujuvien käyttöliittymätekstien suunnittelu ei aina suju sormia napsauttamalla. Tässä on muutama hyväksi havaittu kikka tekstien taidokkaaseen toteutukseen.

Kuinka paljon luet päivittäin? Moni saattaa vastata, että ei lue yhtään, sillä arjessa ei ole aikaa istahtaa hetkeksi alas kirja tai lehti kädessään. Mutta törmäämme erityyppisiin teksteihin jatkuvasti muuallakin. Yksi valtavan tekstimäärän lähde ovat erilaiset käyttöliittymät, esimerkiksi puhelinten sovelluksissa ja nettimaailmassa. 

Harva tulee ajatelleeksi, että puhelimen tai tietokoneen näytölle välähtävät tekstit ovat jonkun kirjoittamia. Kuten perinteisemmissäkin tekstilajeissa, myös käyttöliittymien teksteissä näkee sekä hyvin suunniteltuja että vähemmän huolellisesti muotoiltuja tekstejä. Millaisia piirteitä sitten on hyvillä käyttöliittymäteksteillä?

 

Käyttäjän kielellä

Sovelluksia ja käyttöliittymiä suunnitellaan monenlaisille ihmisille. Osa on työtään hoitavia ammattilaisia, monet käyttäjät taas toimivat asiakkaan asemassa. Käyttäjästä riippuu, millaista tekstiä lukijalle on syytä suoltaa; ammattilaisen silmä monesti etsii tiettyä termiä käyttöliittymältä, asiakas taas ei ymmärrä ammattijargonia.

Eräs tuttava kertoi joskus tilanneensa huonekaluliikkeestä kotiinkuljetuksen. Kun kuljetusta ei alkanut kuulua, hän soitti asiakaspalveluun. Asiakaspalvelija tarkisti tilauksen ja kommentoi lyhyesti: ”Sen status on kolmonen.” Tuttava hämmentyi. Oliko kolmosen tarkoitus kertoa hänelle jotain? Siinä missä kolmosstatus kertoi asiakaspalvelijalle selvästi ja ytimekkäästi, että tilaus on vaikkapa lähtenyt varastolta, asiakkaalle olisi voinut yhtä hyvin kertoa, että tilaus on punainen tai kolmio. Kolmosen informaatioarvo oli hänelle pyöreä nolla.

 

Tekstejä luetaan vain kun on pakko

Koska muistat viimeksi oikein kunnolla lukeneesi jonkun sovelluksen tekstejä? Yleensä tekstien lukemaan joutuminen tarkoittaa, että jokin on pielessä eikä sovellus toimi niin intuitiivisesti kuin olisi tarkoitus. Ihannetapauksessa klik, klik vaan ja asia on hoidettu. Tekstit sulautuvat niin saumattomasti osaksi käyttöliittymää, että niitä ei edes huomaa. Koko käyttökonteksti tukee viestiä: vihreä nappi on varmaankin OK, harmaasta taas keskeytetään koko homma. Tekstitasolla ei tarjota yllätyksiä, vaan vastataan käyttäjän odotuksiin.

Toisinaan taas tekstit vaativat pysähtymistä. Oletko nyt ihan varma, että haluat poistaa kuvan? Entä huomasithan varmasti lukea käyttöehdot? Pysäyttävämmissäkin ilmoituksissa tärkein asia tai kysymys on syytä mainita heti otsikossa: Tallennetaanko muutokset? Leipätekstissä taas viestiä syvennetään tarvittaessa: Olet poistumassa palvelusta. Jos haluat säilyttää tekemäsi muutokset, muista tallentaa ne.

 

Teksti tukee tyyliä

Yritysten tarjoamien palveluiden pitäisi olla yrityksen näköisiä. Käyttöliittymien värit, muodot ja kokonaisilme suunnitellaan tukemaan brändi-ilmettä, jotta asiakas heti hoksaa, minkä firman tuotteesta on kyse. Brändin mukaan toteutetut palvelut myös luovat voimakkaasti kuvaa siitä, millainen yritys on kyseessä - leikkisä ja lähestyttävä, tasainen ja turvallinen, räväkkä ja erilainen vai jotain muuta. 

Samaa brändin mukaista suunnittelua voidaan tehdä myös tekstin tasolla. Söpöjä askartelutarvikkeita tarjoavan kaupan piirroshahmoilla koristellulla nettisivulla voi virhetilanteessa ilmestyä viesti ”Hupsista! Jotain meni pieleen. Yritäpä hetken päästä uudestaan!” Tällainen viesti taas turvallisuuspalveluita tarjoavan yrityksen sivulla voi antaa perin kummallisen vaikutelman. Ja sama toisin päin: siinä missä turvallisuuspalveluyritys voi ihan vakuuttavasti todeta ”Virhetilanne! Yritä uudelleen.”, voi samanlainen teksti askartelukaupassa vaikuttaa tarpeettoman tylyltä.

 

 

Ihmiseltä ihmiselle, ajassa eläen

Työskentelin pitkään kansainvälisen teknologiajätin tekstisuunnittelijana. Urani alkuvaiheessa oli ihan selvää, että käyttöliittymätekstien ei ole tarkoitus imitoida ihmisten välistä puhetta. Tekstit vilisivät teknisiä termejä, passiivirakenteita ja kummallisia kiertoilmauksia, joilla vältettiin puhumasta suoraan käyttäjälle.

Sitten tapahtui muutos. Innovatiiviset ideanikkarit olivat pohtineet, voisiko laitteen ja ihmisen välinen vuorovaikutus olla jotain muuta. Tuntuisiko teknisten vempeleiden käyttäminen inhimillisemmältä, jos laitteen kieli olisikin lähempänä omaa arkikieltämme?

Vastustus oli aluksi hirmuista.

Siis mitä, ai että puhelinten käyttöliittymäteksteissä sinuteltaisiin käyttäjiä ja heiltä saatettaisiin jopa pyytää anteeksi virhetilanteissa? Lauseita ei typistettäisikään sähkemäiseksi informaatiojonoksi? Eihän kukaan ottaisi tuotteitamme sen jälkeen vakavasti! (Tässä yhteydessä täytyy todeta, että siihen aikaan puhelinten näyttökoot olivat vasta pikku hiljaa kasvamassa nykymittoihinsa. Isommat näytöt antoivat mahdollisuuden myös monisanaisemmalle kommunikaatiolle. Ehkä aika siis ei vain aiemmin ollut kypsä tuotteidemme käyttöliittymäkielen kehittymiselle!)

Aika kuitenkin muuttuu, kieli ja käyttötavat sen mukana. Nykyään kukaan ei enää räpäytä silmäänsä, jos käyttöliittymä iloisesti tervehtii kirjautunutta käyttäjää etunimellä puhutellen ja heittää sekaan pari emojia. On jännä nähdä, mikä on seuraava askel käyttöliittymätekstien maailmassa – siirrymmekö yhä lähemmäs puhekielisyyttä vai tekeekö teknologia aikaa myöten teksteistä vallan tarpeettomia?

 

Käyttäjälläkin on tunteet

Palvelumuotoilussa mietitään monesti käyttäjien tunnetiloja. Sama pätee käyttöliittymätekstien suunnittelussa. Esimerkiksi tuotteesta tai palvelusta reklamoiva asiakas voi olla raivoissaan ja tympääntynyt. Hän luultavasti haluaa vain mahdollisimman nopeasti hoitaa palautteen antamisen. Tekopirteä hyvän päivän toivotus väärässä kohtaa voi tuntua lähinnä ärsyttävältä.

Lomamatkaa suunnitteleva asiakas taas on todennäköisesti ihan eri mielentilassa. Ynseästi ja kylmästi puhuva käyttöliittymä vaikkapa majoitusta varatessa voi pilata lomafiiliksen heti alkuunsa ja saada asiakkaan etsiytymään vähän lämminhenkisempään seuraan.

 

Tekstisuunnittelukin on designia

Hyvä suunnittelu ja toteutus pureutuu syvälle myös tekstimuotoilun tasolla. Kaunis ja käytettävä käyttöliittymä ansaitsee arvoisensa tekstit. Tekstiammattilaisen - copywriterin, sisältömuotoilijan, UX-kirjoittajan tai jollain muulla nimikkeellä toimivan kirjoittajan - pienikin panostus projektissa saattaa nostaa käyttökokemuksen ihan uudelle, asiakasta ilahduttavalle tasolle. 
 

Kategoria
Design

Haluatko tietää lisää aiheesta? Jätä tietosi, niin otamme yhteyttä.

Viimeisimmät blogikirjoitukset