Laura Piipponen
26.06.2019 · Laura Piipponen

Saavutettavuus – suunnittelua kaikille

Digitalisaation kantava idea on arjen helpottaminen, mutta se vaatii tiedostavaa suhtautumista saavutettavuuteen ja erilaisiin palvelujen käyttöä häiritseviin tekijöihin.

Mummuni hankki ensimmäisen tietokoneensa 76-vuotiaana, koska halusi hoitaa arkisia asioita kätevästi kotoa. Ensimmäinen haaste tietokoneen käytössä oli tuplaklikkauksen tekeminen hiirellä. Komento on tottuneelle käyttäjälle ilmiselvä, mutta iäkkäämmälle tietokoneisiin vasta totuttelevalle mummulle hankala sekä motorisista että loogisista syistä.

Tuplaklikkaus vaatii nopeaa ja napakkaa sormen käyttöä. Loogisesti haastavaa taas on ymmärtää, mikä näytöllä avautuu yhdellä klikkaamisella ja mikä vaatii tuplaklikkauksen. Esimerkiksi Windows seiskassa alapalkissa olevasta kuvakkeesta selain avautuu yhdellä klikillä, mutta työpöydällä olevaa selaimen kuvaketta joutuu klikkaamaan kahdesti.

Suurimman ongelman eteen mummu joutui muutamia vuosia myöhemmin, kun hänen verkkopankkinsa meni “rikki”. Pyysin mummuani näyttämään missä ongelma on. Verkkopankin sisäänkirjautumisen navigointilogiikkaa oli muutettu hieman. Se oli kuitenkin tarpeeksi iso muutos estämään mummuni pääsyn palveluun.

 

Ei vain mummuille

Saavutettavuus on asia, johon törmäämme monilla eri elämänaloilla ja monissa eri yhteyksissä. Mummuni on ollut kiistatta paras opettajani saavutettavuudessa. Hankimme koneen yhdessä sillä ehdolla, että minä olen tukena ja turvana sekä opastan ja autan häntä aina tarvittaessa. Tässä IT-tukihenkilön roolissa silmäni ovat avautuneet sille, miten kaikki itsestäänselvyyksinä pitämäni asiat eivät todellakaan ole itsestäänselvyyksiä kaikille.

Kyse ei ole ainoastaan tietyistä rajatuista käyttäjäryhmistä, kuten esimerkiksi iäkkäistä tai värisokeista ihmisistä. Saavutettavuus koskettaa jokaista, joka on tekemisissä erilaisten sovellusten ja tietoteknisten laitteiden kanssa. Kun mietitään saavutettavuutta, ei pitäisi keskittyä luomaan erityisratkaisuja erityisryhmille. Sen sijaan pitäisi miettiä yhdenvertaisia ja erilaiset käyttäjät huomioon ottavia ratkaisuja. 

 

Ympäristö haastaa kokeneenkin käyttäjän

Sovelluksia ei käytetä tyhjiössä. Ympäristön tuoma kuormitus, meteli ja jatkuvat keskeytykset tai muut häiriöt vaikuttavat valtavasti toimintakykyyn. Hektisessä ympäristössä toimivat ammattilaiset rasittuvat kognitiivisen kuorman kertyessä. Tällainen henkilö ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen, kun ajatellaan saavutettavuutta.

Saavutettava sovellus palvelee myös ympäristön kannalta haastavissa tilanteissa. Se ei vaadi käyttäjän jakamatonta huomiota ja keskittymistä. Erilaisten sovellusten kanssa pärjääminen työelämässä ei saisi korostua, varsinkaan niissä tapauksissa, kun ihmisen varsinainen työ on jotain ihan muuta kuin ohjelmistojen seuraaminen. Esimerkiksi hoitajan pitäisi saada keskittyä hoitotyöhön. Raskaan teollisuuden parissa liikaa huomiota vaativa sovellus voi olla jopa turvallisuusriski.

 

Paras käyttöliittymä toimii vilkaisun varassa

Palvelu ei voi nojata pelkästään ohjeteksteihin, vaan sen pitää olla nopeasti havainnoitava ja helposti ymmärrettävä. Yksinkertaiset ja selkeät käyttöliittymät auttavat niin hektisissä ympäristöissä työskenteleviä kuin niitä, joilla on jonkin asteisia oppimiseen tai hahmottamiseen liittyviä rajoituksia.

Oikeastaan kaikki ihmiset pohjimmiltaan kaipaavat helposti hahmotettavia palveluita. Ihanteellisessakaan tilanteessa ihminen ei yleensä keskity käyttöliittymien sisältöihin kovin intensiivisesti. Käyttöliittymiä skannataan katseella ja etsitään omaan tarpeeseen liittyviä avainsanoja. Esimerkiksi verkkokaupoissa asiakas voi pyrkiä mahdollisimman nopeasti vain löytämään haluamansa tuotteen merkin tai kategorian. 

 

Laitteet saavutettavuuden haittana

Erilaiset tekniset rajoitukset voivat hankaloittaa palvelun käyttöä. Esimerkiksi huono näyttö vaikeuttaa käyttöliittymän hahmottamista. Toisaalta näytönkään ei tarvitse olla huono, jos sovelluksen pääasiallista käyttöympäristöä ei ole otettu huomioon. Ulkona kirkkaassa päivänvalossa myös hyvä näyttö muuttuu kelvottomaksi, jos vaikkapa käyttöliittymän värikontrasteja ei ole suunniteltu sellaisiin olosuhteisiin.

Vaikka palvelu olisi kuinka hyvin suunniteltu, laitteet saattavat lyödä yllättäviäkin kapuloita rattaisiin. Myös täysin toimivat ja tarkoitukseen sopivat laitteet voivat luoda ylitsepääsemättömiä esteitä. Esimerkiksi älypuhelimen hankkiminen ja sen käytön opettelu voi olla joillekin käyttäjille ylivoimainen haaste. Palvelua ei siis välttämättä kannata suunnitella pelkästään älypuhelimen varaan.

 

Kaikki eivät ole diginatiiveja

Saavutettavuuden tärkein ajatus on yhdenvertaisuus. Kyse ei ole pelkästään erityisryhmille suunnittelusta, vaan saavutettavuus koskee kaikkia. Sen kuuluisi olla sisäänrakennettu osa tuotekehitysprosessia, ei erillinen osa-alue, johon keskitytään muista asioista irrallisena kokonaisuutena.

Diginatiivina diginatiivien joukossa on helppo unohtaa oman kokemuspiirin ulkopuoliset ihmiset. Diginatiivikuplan sisällä rakentamamme ratkaisut saattavat hyvistä aikeista huolimatta sisältää käyttöä estäviä tai hankaloittavia haasteita osalle kohderyhmästä. Tähän mennessä olemme rakentaneet valtavan määrän erilaisia digipalveluja ja tuotteita erilaisiin käyttötarkoituksiin. Seuraava askel on kehittää olemassa olevia ja uusia tuotteita niin, että ne palvelevat kaikkia ihmisiä kaikenlaisissa tilanteissa.
 

 

Lue lisää saavutettavuudesta ja sitä koskevasta lainsäädännöstä sarjan aikaisemmasta osasta.

Kategoria
Design

Haluatko tietää lisää aiheesta? Jätä tietosi, niin otamme yhteyttä.

Viimeisimmät blogikirjoitukset